Suorituskykyjen rakentaminen ja ylläpito
Puolustusvoimien joukot ja niiden materiaali muodostavat Suomen puolustusjärjestelmän suorituskyvyt, joiden kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Puolustusvoimien logistiikkalaitos osallistuu työhön sen kaikissa vaiheissa.
Puolustusvoimien kehittämistä ohjataan muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa. Puolustusvoimat laatii selontekoihin kirjatun ja muun analyysityön perusteella kehittämisohjelmat, joiden puitteissa määritellään tavoiteltavat sotilaalliset suorituskyvyt. Suorituskyvyt koostuvat hankittavien ase- ja muiden järjestelmien, joukkojen ja niiden käyttöperiaatteiden kokonaisuudesta, joka kykenee suorittamaan vaatimusten mukaisia tehtäviä. Suorituskykyjen rakentamisessa tavoitellaan Suomen olosuhteisiin ja puolustusjärjestelmäkokonaisuuteen soveltuvia, resurssien näkökulmasta kestäviä ratkaisuja.
Kehittämisohjelmien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan hankkeita, joiden puitteissa hankitaan suorituskykyjen luomisen kannalta tarvittavat joukot, järjestelmät ja materiaali. Hankittavan materiaalin ja sitä käyttävien joukkojen elinkaari seuraa niin sanottua elinjaksomallia: hanke alkaa hankittavien kokonaisuuksien konseptin määrittelyllä, jota seuraa suorituskyvyn suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen.
Tämän jälkeen hankittuja järjestelmiä käytetään Puolustusvoimien joukoissa, minkä aikana niihin kohdistuu suorituskykyä kehittäviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä. Suorituskyvyn elinkaari päättyy purkamiseen, jonka myötä hankitusta materiaalista ja järjestelmistä luovutaan.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos osallistuu Puolustusvoimien suorituskykyjen rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon sen kaikissa vaiheissa. Jo kehitysohjelmien laadinnassa logistiikkalaitos on mukana yhdessä suorituskykyjä käyttävien puolustushaarojen ja muiden Puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa määrittelemässä hankittavien suorituskykyjen kokonaisuutta. Suorituskyvyn elinjakson eri vaiheissa logistiikkalaitos vastaa hankkeen piiriin kuuluvien järjestelmien ja materiaalin hankintaan, tekniseen ylläpitoon ja suorituskyvyn kehittämiseen sekä niistä luopumiseen liittyvistä teknisistä, kaupallisista ja juridisista järjestelyistä.
Sotatalous, suorituskyvyt ja Logistiikkalaitos
Materiaalisen suorituskyvyn rakentamisen tekninen ja kaupallinen valmistelu sekä teknisen elinjakson hallinnan kokonaiskoordinointi kuuluvat sotatalouden alaan.
Usein käytetyn määritelmän mukaisesti sotatalouden käsitteellä tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisen maanpuolustuksen toimenpiteitä, jotka liittyvät Puolustusvoimien varusteiden hankintaan ja materiaalisen valmiuden ylläpitoon eri valmiustiloissa.
Kriiisiajan sotataloudellisen materiaalisen valmiuden ylläpidossa on tärkeässä osassa logistiikan siviilikomponentti eli Puolustusvoimille materiaalia ja palveluita tuottavan koti- ja ulkomaisen teollisuuden ja yritysten työpanos.
Sotatalous on myös osa suomalaisen yhteiskunnan yleistä, yhteiskunnan toimintoja poikkeusoloissa turvaavaa huoltovarmuutta, jonka ylläpitämiseen osallistuvat myös muut kuin sotilaalliset toimijat.
Puolustusvoimien sotatalouden kokonaisuudessa Logistiikkalaitoksen vastuulla on sotatalouden toimialaohjaus, johon kuuluvat Puolustusvoimien materiaalihallinto, kumppanuuksien hallinta, huoltovarmuus, räjähdetuotanto ja siihen sidoksissa oleva räjähteiden kunnonvalvonnan ohjaus. Myös kansainvälinen materiaaliyhteistyö on olennainen osa sotatalouskokonaisuutta ja myös Logistiikkalaitoksen roolia sen ohjaamisessa.