Logistiikkajärjestelmä

Puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio, jonka tehtävänä on varautua ja vastata Suomeen kohdistuviin sotilaallisiin uhkiin. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä, jonka ohjaamisessa ja kehittämisessä Logistiikkalaitoksella on keskeinen rooli, on puolustusvoimien ja sen kumppanien muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa puolustusvoimien joukkojen toiminnan ja suorituskykyjen kehittämisen kaikissa valmiustiloissa.

Suomen turvallisuusympäristössä korostuu sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusajan lyheneminen. Tämä edellyttää puolustusvoimilta korkeaa valmiutta vastata nopeasti ilmeneviin sotilaallisiin uhkiin käytössä olevien kärkisuorituskykyjen ja reservin joukkojen yhdistelmällä. 

Puolustusjärjestelmän, sen osakokonaisuudet maa-, meri- ja ilmapuolustuksen ja niistä muodostuvan  yhteisoperointikyvyn mahdollistaa Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä.  

Logistiikkajärjestelmällä tarkoitetaan Puolustusvoimien oman organisaation sekä sen koti- ja ulkomaisten kumppanien muodostamaa verkostoa, joka tuottaa materiaalia ja muita resursseja suorituskykyjen kehittämisen ja suorituskykyjen käyttäjien, puolustushaarojen ja Puolustusvoimien muiden hallintoyksiköiden toiminnan mahdollistamiseksi. Logistiikkajärjestelmää ohjaa Puolustusvoimissa Pääesikunnan logistiikkaosasto. Logistiikkajärjestelmän toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. 
 

Logistiikkajärjestelmän kokonaisuudet

Logistiikkajärjestelmä voidaan jakaa neljään kokonaisuuteen, jotka muodostavat puolustusjärjestelmän kehittämisen ja yhteisoperaatioiden tuen.

Suorituskykyjen rakentaminen ja ylläpito

S uorituskykyjen rakentaminen ja ylläpito tarkoittaa puolustusjärjestelmän tarpeiden mukaisten sotilaallisten suorituskykyjen luomista ja koko elinjakson kestävää ylläpitoa. Puolustusvoimien joukoista ja niiden materiaalisesta valmiudesta koostuvien suorituskykyjen kehittämiselle on tunnusomaista pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Tyypillisesti puolustusmateriaalin käyttö on pitkäkestoista, joten materiaalin hankintavaiheessa on tarkasteltava muun muassa hankittavan materiaalin ylläpidon ja kehittämisen mahdollisuuksia ja kustannuksia koko sen elinjakson ajan.  

Puolustushallinnossa on käynnissä jatkuvasti lukuisia suorituskykyjen kehittämishankkeita, joista merkittävimpiä ovat kaksi strategista hanketta. F-35-hankkessa tavoitteena on korvata Ilmavoimien vuosina 2025–30 käytöstä poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky korvataan uudella monitoimihävittäjällä. F-35 -hävittäjät tulevat käyttöön Ilmavoimissa vuosina 2026-30. Laivue 2020 -hankkeessa puolestaan korvataan seitsemän Merivoimien poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla. Alukset tulevat käyttöön vuoteen 2029 mennessä. 
 

Taistelujärjestelmän tuki

T aistelujärjestelmän tuki kattaa toimenpiteet, joilla logistiikkajärjestelmä varmistaa Puolustusvoimien operaatioiden välittömän tuen. Tuen on oltava joustavaa ja kyettävä vastaamaan nopeisiin muutoksiin Puolustusvoimien valmiustilassa. Maa-, meri- ja ilmavoimien huoltojärjestelmä, jonka kautta kootaan taistelevien joukkojen materiaaliset ja muut tarpeet ja joka toteuttaa joukkojen tarvitsemat täydennykset, kytkeytyy logistiikkajärjestelmään Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen alaisten huoltorykmenttien kautta.

Nykyaikaiset huoltojoukot ovat modulaarisia, mikä tarkoittaa, että ne ovat suorituskyvyiltään ja kokoonpanoltaan samanlaisia kaikissa puolustushaaroissa. Ne ovat liikkuvia ja varustukseltaan ja suojaltaan modernin taistelukentän vaatimusten mukaisia. Huoltojoukoilla on kyky osallistua Puolustusvoimien lakisääteisen tehtävän mukaiseen kansainvälisen avun vastaanottamiseen tukemalla Suomeen kutsuttujen ulkomaisten joukkojen toimintaa Puolustusvoimien omien joukkojen rinnalla.

Integroitu tukeutumisverkosto

Integroitu tukeutumisverkosto muodostaa logistiikkajärjestelmän valmiuden perustan. Logistiikkajärjestelmälle on tyypillistä syvä verkottuneisuus kansainvälisesti ja kansallisesti. Puolustusvoimat ei pyri tuottamaan kaikkia toimintansa tarvitsemia resursseja itse, vaan puolustus- ja muuta materiaalia sekä toiminnan tukipalveluita tuottavat koti- ja ulkomaiset julkista ja yksityistä sektoria edustavat kumppanit. Verkottuneisuus parantaa logistiikkajärjestelmän taistelunkestävyyttä ja suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaista varautumista kriiseihin, kun yhteiskunnan eri toimijat osallistuvat jo normaalioloissa Puolustusvoimien toiminnan mahdollistamiseen.