Tutkimus
Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosasto (TKOS) suunnittelee, toteuttaa ja koordinoi sotilaslääketieteellistä tutkimusta sekä tutkimusmenetelmien ja lääkintähuoltojärjestelmän kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelee Puolustusvoimien ydintehtävien toteutumista.
Tutkimus- ja kehittämisosasto toimii suojelulääkinnän osaamis-, koulutus-, ja tutkimuskeskuksena osana Biologisten uhkien osaamiskeskusta ja vakavien kemiallisten uhkien yhteistyöverkostoa. Osasto ylläpitää Puolustusvoimien biologisen ja kemiallisen suojelulääketieteen valmiutta yhteistyössä Puolustusvoimien suojelualan, muiden viranomaisten sekä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lisäksi TKOS tukee Suojelun Erikoisosaston (SEO) ja mobiilin diagnostisen CBRN-kenttälaboratorion suorituskykyä kehittämällä laboratorioon tunnistusmenetelmiä ja kouluttamalla laboratorioon erikoisjoukkoja kriisitilanteita varten ja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
Biologiset uhkat ja niiden tutkimus
Biologisella uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa mikrobi tai biologinen materiaali aiheuttaa joukkosairastumisen, jota ei voida hoitaa normaalitoiminnan puitteissa. Kyse voi olla luonnollisesti leviävästä taudinaiheuttajasta tai tahallisesta levityksestä. Biologisten uhkien osaamiskeskus (BUOS) on Sotilaslääketieteen keskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Ruokaviraston yhteinen asiantuntijaorganisaatio.
BUOS tutkii biouhkaa aiheuttavia mikrobeja, kehittää niiden nopeaan havainnointiin sopivia menetelmiä ja kouluttaa terveydenhuollon- ja luonnontieteiden ammattilaisia arvioimaan ja torjumaan uhkia ennalta. Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston toiminta osaamiskeskuksessa keskittyy erityisesti tahallisen levityksen uhkaan.
Radio-ohjelma Tiedeykkönen (4.1.2019) biouhkista kuunneltavissa Yle Areenassa.
Tansanian bioturvahanke
BUOS on aloittanut v. 2014 bioturvahankkeen Tansaniassa. Yhteistyökumppanina toimii Tansanian maatalousministeriö. Paikallisia asiantuntijoita ja viranomaisia koulutetaan Tansaniassa tunnistamaan biouhkia ja tartuntatauteja kenttäkelpoisilla ja nopeilla tunnistusmenetelmillä. Lisäksi koulutetaan biologisten riskien hallintaa laboratoriossa.
Paikallisen bioturvaosaamisen kehittäminen vähentää mahdollista maailmanlaajuista biouhkaa ennaltaehkäisemällä epidemioiden syntyä paikan päällä. Samalla hanke vahvistaa Puolustusvoimien kykyä tunnistaa biouhkia. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Sotilaslääketieteen keskus.
Ulkoasiainministeriön rahoittama Tansanian bioturvahanke on Suomen kansallinen sitoumus maailmanlaajuiseen v. 2014 käynnistyneeseen terveysturvallisuusohjelmaan (Global Health Security Agenda, GHSA).
Muita tutkimushankkeita
Sotilaslääketieteen keskuksen Puolustusvoimia tukevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on tuottaa tietoa joukkojen ja yksilöiden suorituskykyä vaarantavista terveysuhkista ja niiden ehkäisystä.
- Mielenterveyden alan tutkimus painottuu psyykkistä toimintakykyä uhkaavien häiriöiden varhaiseen tunnistamiseen sekä niihin vaikuttavien tekijöiden, kuten unen laadun muutosten ja stressin tunnistamiseen. Varusmiespalveluksen turvallinen ja menestyksellinen suorittaminen vaatii kykyä oppia uusia asioita nopeassakin tahdissa sekä erilaisten stressitekijöiden sietämistä. Tutkimuksen pohjalta kehitetään erilaisia itsearviointimittareita sekä kyselyitä.
- Tuki- ja liikuntaelinvammat ovat yksi tärkeimmistä palveluspoissaolojen ja -keskeytysten syistä. Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvissä tutkimuksissa selvitetään vammojen ja tapaturmien yleisyyttä ja laatua, sekä etsitään keinoja niiden ehkäisyyn.
- Hengitystieinfektiot aiheuttavat runsaasti palveluspoissaoloja. Infektiotautien osalta tutkitaan niiden esiintyvyyttä ja kehitetään menetelmiä, joilla taudinaiheuttajia voidaan tunnistaa varuskuntien terveysasemilla ja kenttäoloissa. Menetelmiä voidaan käyttää myös biouhkia aiheuttavien taudinaiheuttajien osoittamiseen.
- Ilmailulääketieteen alan tutkimustyössä keskeinen tavoite on sotilaslentäjien toimintakyvyn säilyttäminen koko uran ajan. Toinen tärkeä tutkimusalue on koulutusmenetelmien ja hätätoimenpiteiden kehittäminen tilanteisiin, joissa ohjaamon paineistus äkillisesti häviää ja kehittyy hapenpuute korkealla lennettäessä. Sotilaslentäjien kypärän visiirinäyttö asettaa uudenlaisia vaatimuksia näköaistille ja sotilaslentäjien valintatarkastuksiin etsitään menetelmiä riittävän näkökyvyn varmistamiseksi.
- Sukelluslääketieteellinen tutkimus pyrkii parantamaan sukeltajan operatiivista toimintakykyä veden alla ja päällä erityisesti kylmissä olosuhteissa. Lisäksi kehitetään menetelmiä, joilla voidaan mitata elintoimintoja sukellettaessa.
Tutkimusrahoitus 2026
Sotilaslääketieteen keskus tukee Puolustusvoimien päätehtäviä ja lääkintähuollon ydintehtäviä palvelevaa tutkimusta. Rahoituspäätöksiä tehtäessä huomioidaan myös Puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa käsketyt tutkimus- ja kehittämistehtävät.
Vuonna 2026 toteutettavaa tutkimushanketta koskeva hakemus liitteineen on jätettävä ohjeiden mukaisesti viimeistään 31.3.2025 klo 16.00.
