Logistiikkarykmentit ovat monipuolisia tukiorganisaatioita

Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluu kolme logistiikkarykmenttiä, joiden toiminta-alue kattaa koko valtakunnan. Rykmenttien toimintaperiaatteena on tuottaa Puolustusvoimien joukoille monipuolista tukea kaikissa valmiustiloissa.

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä uudistettiin puolustusvoimauudistuksessa. Nykyiseen muotoonsa se vakiintui vuoden 2015 alussa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen myötä. Vanhoja organisaatiorakenteita karsittiin, toimintoja selkeytettiin ja logistiikkajärjestelmä integroitiin kumppaneiden ja siviilitoimijoiden järjestelmiin kattavan yhteisen toiminta-alustan luomiseksi. Kumppaneiden rooleja laajennettiin ja tarkennettiin, ja toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta. 

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, 1, 2. ja 3. Logistiikkarykmentti, joiden esikunnat sijaitsevat Kouvolassa, Turussa ja Tikkakoskella. Niiden perustehtävät ovat samat, mutta kaikilla on omat erityispiirteensä. Eroavaisuudet johtuvat tuettavien puolustushaarajoukkojen tarpeista ja vaatimuksista, rykmenttien valtakunnallisista erityisvastuista sekä maantieteellisestä sijainnista Puolustusvoimien operaatioiden näkökulmasta.

Logistiikkarykmenttien tehtävänä on logistiikan palveluiden tuottaminen kaikkien puolustushaarojen joukoille normaali- ja poikkeusoloissa. Valmiuden kohottamiseen ja materiaalin hajauttamiseen poikkeusoloja varten perustettaville joukoille sekä tukemisvalmiuden nopeaan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat uudistuksen myötä aikaisempaa suurempaan rooliin. Rykmenteistä muodostui logistiikan valmiusjoukkoja.

Palveluiden tuottamisen rinnalla rykmentit varastoivat asianmukaisissa varastointiolosuhteissa puolustushaarojen joukkojen sotavarustuksen sekä ampumatarvikkeet ja räjähteet. Rykmentit vastaavat varastoinnin lisäksi materiaalin käyttökuntoisuudesta ja tähän liittyvästä tarkastus- ja katsastustoiminnasta.

Palvelutarvekartoitus

Normaalioloissa rykmentit tuottavat logistiikan palveluita tukemisvastuulleen määritetyille joukoille rinnan Sotilaslääketieteen keskuksen ja strategisten kumppanien kanssa sisältäen myös Rajavartiolaitoksen joukot. Palveluiden toteuttamisen suunnittelemiseksi normaaliolojen palvelutarvekartoitus toteutetaan vuosittain. Siinä kartoitetaan tuettavien tarpeet muun muassa ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden, huoltopalveluiden sekä materiaalitarpeiden osalta.

Palvelutarvekartoituksen käytettävyyttä rajoittaa Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan suunnitteluaikataulu. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa tuettavilla on vaikeuksia tehdä kattavia ajanmukaisia suunnitelmia ylivuotisesti. Tämän seurauksena ja tuettavien vuosisuunnittelun rajoitteiden vuoksi palvelutarvekartoitus on usein vajavainen, ja vaatii läpi vuoden jatkuvaa yhteydenpitoa tuettavien ja tukevan välillä. Tämä yhteydenpito onkin kiinteä osa nykymuotoista tukeutumisprosessia.

Poikkeusolojen suunnittelu

Logistiikkarykmentit osallistuvat tuettavien joukkojensa poikkeusolojen operatiiviseen suunnitteluun. Rykmenttien toiminta sovitetaan saumattomasti tuettavien operaatioihin rinnakkaisessa suunnitteluprosessissa. Logistiikan tukeutumisverkoston suunnitteluun osallistuvat myös Puolustusvoimien strategiset kumppanit ja kumppanit. Rykmenttien poikkeusolojen tehtävät onkin sovitettu laitoskokonaisuuden lisäksi tuettavien toimintaan ja siviililogistiikan voimavarojen käyttöön, ja poikkeusolojen suunnittelu synkronoidaan tuettavien kanssa kaikissa suunnitteluvaiheissa. Poikkeusoloja varten on laadittu poikkeusolojen palvelutarvekartoitus ja tukeutumisohje. 

Valmiudelliset tehtävät

Logistiikkarykmenttien valmiuden kohottaminen toteutetaan etupainotteisesti, jotta tuettavien tarvitsema materiaali kyetään hajauttamaan ja mahdollistamaan tuettavien täysimittainen valmiuden kohottaminen.  Tuettavat eivät kykene itse aloittamaan toimintaansa, ennen kuin rykmentit ovat toimittaneet niille varastoimansa materiaalin. Rykmentit ovatkin valmiudellisesti todellisia ensilähdön valmiusjoukkoja.

Tämän vuoksi rykmenteillä on omat valmiusjoukkonsa, joiden nopean käyttöönoton ansiosta sekä materiaalin hajauttaminen että oman toiminnan ja kuljetusten suojaaminen kyetään toteuttamaan. Valmiutta kohotettaessa rykmentit sovittavat oman toimintansa tason ja joukkojensa määrän vastaamaan valmiusvaatimuksia.

Poikkeusoloihin siirtyminen

Materiaalin hajauttamisen jälkeen logistiikkarykmentit tehostavat omaa toimintaansa perustamalla palvelukseen käsketystä henkilöstöstä omat poikkeusolojen joukkonsa. Logistiikkarykmenttien poikkeusolojen joukkojen rinnalla myös siviililogistiikan voimavarojen hyödyntämistä tehostetaan. Strategisten kumppaneiden toiminta nivotaan kiinteäksi osaksi logistiikkarykmenttien ylläpitämää logistiikan tukeutumisverkostoa. Joukkojen käyttöön saannin jälkeen rykmenttien toiminta skaalataan tehtävän, turvallisuustilanteen ja tuettavien suoritusvaiheen mukaisesti vastaamaan valmiudellisia vaatimuksia. Kumppaneiden, ulkopuolisten palveluntuottajien ja yhteistyökumppanien toiminta integroidaan rykmenttien toimintaan. Poikkeusoloihin siirtyminen, joukkojen perustaminen ja toimintojen käynnistäminen tapahtuu suunnitelmallisesti, joustavasti, porrastetusti ja tuettavien tarpeet huomioiden.

Tilaus-toimitusketju

Tilaus-toimitusketjulla tarkoitetaan verkostoa, jolla ohjataan ja kehitetään materiaali-, palvelu- ja tietovirtoja. Erityisesti normaalioloissa, mutta myös poikkeusoloissa, näihin virtoihin liittyy myös kustannusvirta. 

Tilaus-toimitusketjussa jokaisella toimijalla on oma rooli. Tilaus-toimitusketjun rakenne ja siihen liittyvien toimijoiden roolit riippuvat aina käsiteltävästä ja toimitettavasta materiaalista, materiaalin toimittajasta ja sen loppukäyttäjän tarpeista.

Toimitusketju yhdistää tuettavan eli palveluntarvitsijan eli puolustushaarajoukon operatiivisen toimijan tilauskeskuksen kautta palvelun tai materiaalin tuottajaan eli logistiikkajoukkoon. Logistiikkajoukko järjestää tilatun materiaalin tai palvelun tilauksen mukaisesti tilaajalle. 

Tilattu materiaali toimitetaan pääsääntöisesti kumppanilta, tukkuliikkeestä tai rykmentin omasta varastosta rykmentin logistiikkapataljoonaan, joka valmistelee tilauserät toimitusta varten oikeankokoisiin eriin ja toteuttaa jakelun. Ketjun ja sen järjestelmien toimivuus on testattu yhteistyössä toimittajien, kuljettajien ja tuettavien kanssa. Ketju on lyhyt ja nopea, eikä siinä ole ylimääräisiä toimintaportaita.

Rykmentit johtavat koko tilaus-toimitusketjua ja toimivat tarvittaessa tilauskeskuksena. Rykmentit priorisoivat ja suodattavat tilaukset operatiivisten käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Tilaus-toimitusketju on kokonaisuus, jossa korostuu kustannustehokkuus, tilaajalähtöisyys ja lisäarvon tuottaminen loppukäyttäjälle. 

Logistiikkarykmentit kykenevät tukemaan tuettaviaan kaikissa valmiustiloissa.